Taival.la - verkkolehti maailmasta ja matkailusta kiinnostuneille

Suuren palomuurin varjossa

Kiinan kansainvälistyessä ja kasvaessa hallitus pitää tiukkaa kuria julkisen keskustelun sisällöstä. Taival selvitti, miten sensuuri toimii ja mitä kiinalaisnuoret ajattelevat sananvapaudesta.
Flickr-käyttäjä Ryan McLauglinin näkemys suuresta palomuurista. Myös Flickr kuvapalvelu Flickr on Kiinassa sensuroitujen sivustojen listalla.

Flickr-käyttäjä Ryan McLauglinin näkemys suuresta palomuurista. Myös Flickr-kuvapalvelu on Kiinassa sensuroitujen sivustojen listalla.

Kun 26 vuotta sitten opiskelijoiden mielenosoitus Pekingissä Kiinan uudistamisen puolesta paisui miljoonien ihmisen keskusvaltaa arvostelevaksi liikehdinnäksi, hallitus reagoi tukahduttamalla mielenosoituksen luodein.

Synkimpien arvioiden mukaan yli 2000 ihmistä kuoli Tiananmenilla, Taivaallisen rauhan aukiolla. Hallituksen suorittama verilöyly jätti syvän arven Kiinan historiaan. Samalla kun ruumiita siivottiin pois Pekingin kaduilta, hallitus vaiensi joukkoviestimet, vähätteli uhrilukua ja päätti, ettei tapahtunutta tarvitse muistella. Tarkkaa kuolleiden määrää ei siis taida tietää kukaan.

Nyt, neljännesvuosisata tapahtumien jälkeen Tiananmen on yhä arka aihe Kiinalle. Siihen liittyvää viestintää sensuroidaan internetissä, mediassa ja koulukirjoissa kovalla kädellä. Vanhemmat kiinalaiset kuitenkin muistavat tapahtuneen.

Kenties Tiananmenin jälkeen syntyneet sukupolvet unohtavat asian, jos siitä ei puhuta.

“En voinut uskoa Tiananmenia todeksi”

Helsingissä opiskeleva kiinalaisnuori Chan muutti Suomeen muutama vuosi sitten. Ei kestänyt kauaa, ennen kun joku otti puheeksi politiikan ja Tiananmenin aukion tapahtumat. Kun Chan ei uskonut uuden ystävänsä väitteitä vaietusta verilöylystä, nuoret tekivät, kuten aikalaisensa yleensä: etsivät tietoa internetistä.

Silloin Chan näki ensimmäistä kertaa elämässään valokuvia ja artikkeleita Tiananmenin aukiolta. Hän näki, kuinka mielenosoitusten symboliksi noussut “tankkimies” marssi yksin panssarivaunujen eteen ja pysäytti niiden kulun hetkeksi.

“Se oli shokki, en uskonut sitä ensin todeksi.”

Etsittyään myöhemmin tietoa tapahtumista hän kuitenkin vakuuttui, ettei hänen näkemäänsä materiaalia ollut väärennetty.

Kärpäset kuriin

Hallitus on sensuroinut internetiä ja valvonut kansalaisten verkon käyttöä “Kultainen Kilpi” -hankkeellaan 2000-luvun alusta alkaen. Kiinan strategiaa kuvaa hyvin Tiananmenin verilöylyn aikana maata johtaneen Den Xiaopingin suosikkilausahduksiin kuulunut:

“Jos avaamme ikkunan tuulettaaksemme, meidän on varauduttava myös sisään lentäviin kärpäsiin”.

Kansainvälistymisen ja internetin yleistymisen myötä yhä useampi kiinalainen löytää Chanin tavoin informaatiota, jota puolue ei halua kansalaisten näkevän. Ikkuna on siis auki ja kärpäsiä vastaan käydään jatkuvaa taistelua

Poliittisesti arkoja viestejä poistetaan foorumeilta ja kiinalaisesta Twitteristä, Weibosta. Pääsy monelle kansainväliselle verkkosivustolle, kuten Facebookiin, on estetty kokonaan. Jos kiinalainen internetin käyttäjä kirjoittaa hakukoneeseen väärän sanan, ei aiheesta löydy yhtään hakutulosta tai yhteyden kanssa tulee ongelmia. Kiinalaisviranomaiset valvovat ja muokkaavat verkkoa jatkuvasti.

Sensuurin kiertäminen on yleensä helppoa

Lähetän Facebookin kautta viestin Luoteis-Kiinassa sijaitsevassa turistikohteessa työskentelevälle Leelle. Vaikka Facebook on jätetty suuren palomuurin taakse, hän voi käyttää sitä hyödyntämällä Freegate-ohjelmistoa tai virtuaalisia erillisverkkoja eli VPN-yhteyksiä.

“Emme voi saada tietoa kaikesta. Kiinalaiset elävät valheessa.” Lee arvioi sensuuria.

Hän kertoo kiertävänsä palomuurin pikemminkin pitääkseen yhteyttä ulkomaalaisiin ystäviinsä kuin lukeakseen kansainvälisiä uutislähteitä.

Myös lentoemäntänä työskentelevä Chen käyttää VPN-yhteyttä palomuurin kiertämiseen Kiinassa oleskellessaan. Hän arvioi, että sensuuriton internet on enimmäkseen kaupunkilaisten, kansainvälisten nuorten juttuja, eikä suurin osa Kiinan yli 500 miljoonasta netin käyttäjästä yritä edes etsiä tietä vapauteen.

VPN-yhteys edellyttää ainoastaan ohjelmiston lataamista tietokoneelle ja kympin tai parin kuukausimaksua. Niin helppoa sensuurin kiertäminen yleensä on. Tosin Kiina sensuroi mahdollisuuksien mukaan VPN-yhteyksiä myyvät ja mainostavat sivustot sekä niihin liittyvät hakusanat, joten yhteyden hankkiminen ennen Kiinaan saapumista helpottaa elämää.

Ehkä juuri vähäisen käyttäjämäärän takia Kiina ei yleensä puutu palomuurin kiertämiseen. Chenin mukaan keskusvallalla nimittäin olisi mahdollisuus estää muurin huijaaminen.

“Joskus puolueen tärkeiden kokousten aikana mikään keino palomuurin kiertämiseen ei toimi”, Chen kertoo.

Kukaan haastattelemistani kiinalaisnuorista ei usko, että internetin vapauttaminen olisi Kiinan yksipuoluejärjestelmässä täysin haitatonta. Syynä he pitävät muun muassa valtavan keskusjohtoisen maan vaikeaa hallittavuutta.

“Jos tulisi iso aalto, 1,3 miljardin asukkaan valtiota olisi vaikeaa kontrolloida, ”, Chen sanoo.

Hän kuitenkin toivoo, että jonain päivänä verkko olisi vapaa.

“Ehkä sensuuri on väliaikainen strategia Kiinan nykyisen kehitysprosessin aikana.”

Kansalaisyhteiskunta vastaan sensuuri

Kiinan suuresta palomuurista on saatavilla avointa tietoa, kiitos esimerkiksi Greatfire.org-sivuston, joka on omistanut toimintansa verkkosensuurin läpivalaisuun. Se kerää jatkuvasti tietoa palomuurin toiminnasta ja pystyy siten kertomaan, mitä hallitus ei halua kansalaisten näkevän.

Sivusto hyödyntää joukkoistamista maalatessaan kuvaa Kiinan verkkosensuurin olemuksesta: kuka tahansa Greatfiren käyttäjä voi syöttää sensorien hampaisiin mahdollisesti joutuneen hakusanan tai verkko-osoitteen. Sen jälkeen palvelu testaa syötettyihin sanoihin ja osoitteisiin kohdistuvaa sensuuria jatkuvasti.

Tiananmen, siihen liittyvät opiskelijajärjestöt, verilöylyn päivämäärä ja niiden yhdistelmät toistuvat Greatfiren kiellettyjen sanojen listan etusivulla. Niiden lisäksi kiellettyjä näyttävät olevan myös esimerkiksi hallitsevan presidentin Xi Jinpingin aseman kyseenalaistavat hakusanat.

Greatfire.org kannustaa käyttäjiään aktivismiin. Se suosittelee kiinalaisia internetin käyttäjiä tekemään internet-viranomaisten elämästä vaikeampaa levittämällä kuvina tietoa torjutuista hakusanoista ja keksimään uusia kiertoilmauksia, joilla sanoihin kohdistettua sensuuria voi kiertää.

Kuka toiminnan takana on? Vastaus löytyy usein kysyttyjen kysymysten palstalta.

“Aiheen herkkyydestä johtuen toimimme mieluummin anonyymina”.

Samasta syystä jutussa haastatellut kiinalaisetkin halusivat pysyä nimettöminä.

Kuva: Ryan McLaughlin/ Creative Commons

“Ehkä sensuuri on väliaikainen strategia Kiinan nykyisen kehitysprosessin aikana.”

Arvostele artikkeli:

4 0 0 0 0

Kommentit (0)

< >

Kommentit

Kommentoidaksesi sinun on ! Jos sinulla ei ole tunnusta, luo sellainen välittömästi.