Taival.la - verkkolehti maailmasta ja matkailusta kiinnostuneille

Unohda teltat! Esittelyssä Hollannin kaupunkifestarit

Kun kaupunkitilaa käytetään luovasti, etäisyydet ovat lyhyitä ja ihmisillä on aikaa harrastaa kulttuuria, syntyy Euroopan kukoistavin kaupunkifestariskene.

Osta lippu internetistä. Festarin alla pyöräile sitä varten pystytettyyn kioskiin. Vaihda lippusi rannekkeeseen. Ota ohjelma, osta reppuun safkaa, hyppää fillarin päälle ja suuntaa baariin, jossa bändisi esiintyy. Jätä reppu ilmaiseksi narikkaan ja mene yleisön sekaan. Tule tai lähde milloin haluat.

Näin toimii kaupunkifestivaali Hollannissa. Kun Lowlandsin ja Pinkpopin kaltaiset telttafestarit vietetään keskellä ei-mitään, citytapahtumat hurmaavat kaupunkimiljööllään.

Kirkot, kahvilat, konserttihallit

Hollannissa kaupungit rakennetaan tiiviisti eivätkä autotiet ja -paikat vie tilaa fillarimaassa. Tehokas tilankäyttö on johtanut myös siihen, ettei vanhaa infraa ole ollut tarpeen purkaa, vaan tyhjät hallit ja talot on valjastettu luovaan toimintaan.

Rotterdamissa sodanjälkeisestä virastosta tehtiin poikkitieteellinen luovan toiminnan tila, jonka katolla on ruokabaari. Tien toisella puolella kaksi kilometriä pitkä, hylätty rautatietunneli päätyi pienyrittäjien markkinapaikaksi. Leeuwardenissa hylätyn vankilan sellejä vuokrataan taiteilijoille, ja Amsterdamin maineikkaassa Paradisossa keikoilla käyneet lienevät huomanneen, että rakennus on alun perin ollut Herran huone!

”Hollannin kaupungeissa on loistava infrastruktuuri, joka muodostuu keikkapaikoista, kahviloista, klubeista ja jopa kirkoista”, toteaa Yoni Drijfhout Le Guess Who? -festivaalin markkinointiosastolta.

Kuvaavaa on, että kun utrechtilaista Le Guess Who?:ta ryhdyttiin järjestämään, toimistona käytettiin Tivoli-keikkapaikan takahuonetta. Festari menestyi, ja laajentaminen Utrechtin lukuisiin baareihin ja ravintoloihin tuntui luontevalta. Viime festareilla muusikkoja esiintyi myös kirkossa.

”Pyrimme aina löytämään ainutlaatuisia ympäristöjä musiikille. Kirkossa on mahtava tunnelma!” Drijfhout hihkuu.

Keikkakulttuuri elää ja muuttuu

Utrechtin kivikadut, lämpimät katuvalot ja iltahämärässä hehkuvat kanaalit saavat Le Guess Who?:ssa jo fillarimatkan tuntumaan elämykseltä. Lonely Planet valitsikin kuvankauniiden vesiteiden varteen järjestetyn festarin maailman tuntemattomiksi jääneiden jalokivien joukkoon vuonna 2012.

Hollantilaiset kaupunkifestarit ovat lähes poikkeuksetta loppuunmyytyjä. Drijfhoutin mukaan maan festivaalimarkkinat ovat kasvaneet valtavasti.

”Hollannissa on korkea asukastiheys, erityisesti Randstad-megapolialueella. Siellä liikkuu rahaa, ja ihmisillä on halua käyttää sitä festivaaleihin.”

Randstad on liki 10 miljoonan ihmisen kaupunkikeskittymä, johon kuuluvat esimerkiksi Amsterdam, Haag, Rotterdam ja Utrecht.

Festivaalien nousu haastaa keikkojen ja klubien ansaintamallit.

”Miksi maksaa 12 euroa yksittäisestä show’sta, kun  25 eurolla voit nähdä kyseisen bändin lisäksi viisi muuta?”

Kaupunkifestivaalilla olet kotonasi

Groningenin tammikuinen Eurosonic oli malliesimerkki kaupunkifestivaalista: keikkapaikkoja tarjosivat festariin osallistuvat baarit, klubit ja konserttihallit. Loput rakennettiin itse, ja keikkoja kuultiin vasara ja nauloja -metodein pystytetyissä ladoissa, kirkoissa ja paviljoingeissa.

Keikkapaikat löytyivät muutaman kilometrin säteellä toisistaan, ja pyöräilyn taikamaassa matkat kävivät käden käänteessä. Ruokaa ja juomaa sai edullisesti kaupoista ja kahviloista. Yöpyminen onnistui hotellin sijaan kotona.

Aivan ongelmattomia kaupunkifestivaalit eivät ole. Le Guess Who?:ssa pienet baarit natisivat liitoksissaan, ja jonot äityivät toisinaan pitkiksi. Eurosonicia, joka kerää lahjakkuuksia Portugalista Suomeen, vaivasi lievä showcase-syndrooma: jos kykyjenetsijöitä ja levy-yhtiöiden tarkkailijoita on paljon, ei keikkatunnelma liiku aivan katossa.

Yoni Drijfhout kertoo Le Guess Who? -festivaalin kohtaavan muutoksia, kun festivaalin suurin keikkapaikka Tivoli suljetaan.

”Tivoli siirtyy suureen musiikkikeskukseen, jossa on viisi pop-hallia konsertteja varten. Siinä tarjoutuu uusia mahdollisuuksia.”

Festivaalin markkinointimies epäröi hieman.

”Fakta kuitenkin on, että meidän vahvuutemme on olla useassa paikassa. Ei vain yhdessä.”

Teksti ja kuvat: Mertsi Murmann, Leo Kosola

Hollannissa festivaalit haastavat keikat ja klubit. Miksi maksaa yksittäisestä show'sta?

Taival kertoo totuuden kovimmista Hollantilaisista cityfestareista.

Eurosonic, Groningen

  • 14.-17. tammikuuta, liput noin 100 euroa.
  • Järjestäjä kertoo: ”Näytönpaikka eurooppalaisille bändeille, jotka eivät ole vielä täysin lyöneet läpi.”
  • Totuus: Paljon hyviä bändejä, mutta varaudu missaamaan monta.

Roadburn, Tilburg

  • 10.-13. huhtikuuta. 185 euroa.
  • "Pieni, intiimi ja hyvin organisoitu raskaan musiikin festari."
  • Totuus: Aina loppuunmyyty. Suunnittele ja varaa ajoissa tai ei asiaa.

Amsterdam Dance Event, Amsterdam

  • 15.-19. lokakuuta, 340-415 euroa (riippuu milloin ostaa).
  • ”Planeettamme isoimmat artistit ja maailman isoin klubifestari 300 000:lla kävijällään. 2000 DJ:tä."
  • Totuus: Muniinpuhaltelua.

Rewire, Haag

  • 8.-9. marraskuuta, 37,50 euroa.
  • ”Elektronista, jazzia, klassista. Panostaa visuaalisuuteen ja keikkoja muun muassa kirkossa.”
  • Totuus: Kiinnostava, joskin sekava pakkaus.

Crossing Border, Haag

  • 13.-16. marraskuuta, 70 euroa.
  • ”Kirjallisuutta ja musiikkia.”
  • Totuus: Raumanmeren Juhannuksen vastakohta.

Le Guess Who?, Utrecht

  • Marraskuussa, 80 euroa.
  • ”Hollannin johtavia indie-bändejä tarjoavia festareita.”
  • Totuus: tulevan kesän Flow-bändejä.

Arvostele artikkeli:

7 0 0 0 0

Kommentit (0)

< >

Kommentit

Kommentoidaksesi sinun on ! Jos sinulla ei ole tunnusta, luo sellainen välittömästi.