Taival.la - verkkolehti maailmasta ja matkailusta kiinnostuneille

Rakkauden saari Jeju

Korean niemimaan eteläpuolella sijaitsee Jeju (koreaksi Jeju-do), Ahvenanmaan kokoinen saari täynnä aktiviteetteja ja luonnonihmeitä. Ulkomaiset turistit eivät ole kunnolla löytäneet paikkaa, mutta korealaiset itse lomailevat siellä ahkerasti, etenkin nuoret parit. Jeju onkin pitkään tunnettu romanttisena “honeymoon-saarena”.

Jejun lentokentälle voi lentää suoraan Koreasta, Kiinasta ja Japanista, mutta mielenkiintoisempi tapa matkustaa on meriteitse, vaikkapa yölautalla Busanista. Matka kestää yön yli ja maksaa noin 30 euroa, riippuen hyttiluokasta. Tässä kohtaa ei kannata alkaa säästelemään liikaa, jottei päädy viettämään yötä samassa 100 hengen dormitory-hytissä 99 kiljuvan korealaisen koululaisen kanssa. Busan-lautat ovat pienehköjä, ja ruokaa voi joutua ottamaan automaatista tai kokeilemaan onneaan koreankielisten menujen kanssa. Paikalliset itse vetävät kuppinuudeleita. Länkkärit herättävät lautalla uteliaisuutta ja kaljantarjoajia saattaa tuppautua seuraan. “Wow. A white guy”, totesi eräs koulutyttö kaverilleen.

Itse saari on ellipsin muotoinen, ja majapaikat sijaitsevat yleensä rannalla. Mikään Thaimaahan verrattava biitsielämäparatiisi Jeju ei ole, ja osa rannoista etenkin länsiosassa on karuja. Liikkuminen saarella hoituu bussilla tai taksilla, mutta tarkkana on oltava – kuskit eivät puhu englantia ja jos vaikka lausuu Geumneungin hieman väärin päätyykin Gimnyjeongiin väärään päähän 75 kilometriä pitkää saarta (kokeiltu juttu). Polkupyörän vuokraaminen on myös hyvä tapa tutkia saaren kohteita jos on varannut kunnolla aikaa.

Luonnonihmeitä

Keskellä Jejua kohoaa 1950 metriin Etelä-Korean korkein vuori Halla-san. Ylös on useita reittejä, ja nousu on helppo: muutaman tunnin vaellus metsäisiä polkuja ja niittyjä halkovia pitkospuita pitkin. Uinuvan tulivuoren huippu on usein pilvien peittämä, ja ylhäällä saattaa vallita aavemaisen hiljainen tunnelma. Paikoin hyvinkin jyrkillä rinteillä sojottaa vulkaanisia kivipaaseja jotka tunnetaan nimellä “500 kenraalia”.

Maan alla saaren koillisosassa kiemurtelee hämmästyttävä Manjanggul, valtavaa metrotunnelia muistuttava 7 kilometriä pitkä laavaputkiluola. Matkaajat pääsevät tutkimaan yhden kilometrin mittaista osiota. Halla-sanin ja Manjanggulin lisäksi kolmas must-see kohde on Jusangjeolli, laaja heksagonaalisista basalttipylväistä koostuva kivikko Jejun etelärannikolla. Samanlaisia hämmentävän geometrisia muodostelmia on muuallakin maailmassa. Tunnetuimmat lienevät Giant’s Causeway Irlannissa sekä Kalifornian Devil’s Postpile. Toisin kuin Giant’s Causewaylle, Jusangjeolliin ei ole sallittua mennä itse kiipeilemään – ja hyvä niin, kallio on murhaavan jyrkkä ja meri pieksee liukkaita kiviä armotta.

Jejun itäpuolelta pääsee siltaa pitkin kortteja ja mainoskuvia usein koristavalle kaldera-saari Seongsan Ilbulchongille (Sunrise Peak). Pääsaarella on lukuisia vesiputouksia, joista väitetysti suoraan mereen laskeva Jeongbang tosin on hienoinen antikliimaksi – ennemminkin se laskee melkein mereen. Jeju on tehokkaasti turistisoitu: jopa erään sillan ylityksestä joutui maksamaan vähän.

Viimeiset merenneidot

Ennen 80-luvun puoliväliä ulkomaille matkustaminen oli korealaisille byrokraattinen painajainen. Siksi kuherruskuukaudetkin vietettiin usein Jejulla, joka oli eksoottisin ja kaukaisin paikka jonne tavallisilla korealaisilla oli asiaa. Rajoitukset ovat vaikuttaneet saareen muullakin tavoin: Laki kielsi naisia muuttamasta pois saarelta 1600- ja 1700-luvuilla. Tämä johti siihen, että naisia asui saarella paljon miehiä enemmän ja Jeju tunnetaan naisten saarena. Nyt ero on tasoittunut pois, mutta eräs erikoisuus on jäänyt: nimellä haenyeo (“meren naiset”) tunnetut tuhannet vapaasukeltajat, jotka kalastavat meren antimia kuten levää ja kotiloita. Verotussyistä juuri naisten kannatti toimia sukeltajina, mutta nykyään ammattikunta on mummoutumassa: teräsmuoreista valtaosa on yli kuusikymppisiä, ja vanhimmat ovat miltei 90-vuotiaita.

Yksi Jejun tunnusmerkki ovat dol hareubang, Pääsiäissaaren moai-kiviukkoja muistuttavat oudot munapääpatsaat. Jopa kolmimetrisiä basalttiveistoksia on veistetty 1700-luvulta lähtien suojaamaan tiluksia ja lisäämään hedelmällisyyttä. Hedelmällisyydestä kiinnostuneiden kannattaa käydä saaren vetonaulassa, Loveland-nimisessä eroottisten veistosten ulkomuseossa. Se ei ole edes ainoa alan kohde saarella – eräs bussipysäkkikin on nimeltään “Sexmuseum”. Jejun pinta on itse asiassa eriaiheisten pienten museoiden ja huvipuistojen täyttämä.

Välttämättömimpien kohteiden tutkimiseen ja seikkailuaktiviteettien kokeilemiseen kannattaa varata ainakin nelisen päivää aikaa. Harvoilla saarilla on näin monipuolista kokoelmaa luonnon ja ihmisen muovaamia nähtävyyksiä – Jeju ansaitsisi laajempaa huomiota.

Maan alla kiemurtelee valtavaa metrotunnelia muistuttava seitsemän kilometriä pitkä laavaputkiluola.

Arvostelu:

Yhteydet: 
Mikä-Mikä-Maa – Hyvät kulkuyhteydet

Kulttuuri: 
Turismin turmelema – Ainut laatuaan

Aktiviteetit: 
Forssan keskusta – Seikkailijan paratiisi

Hintataso: 
Helsinki-Vantaa – Halpaa kuin saippua

Kasvisruoan saatavuus: 
HK:n kanttiini – Varanasilainen ruokapöytä

Tuoppi baarissa -indeksi:4

  • Jeju on UNESCO:n maailmanperintökohde
  • Saarella on asukkaita noin 570 000
  • Halla-sania ympäröi yli 360 pientä satelliittitulivuorta
  • Korealaiset masinoivat Jejun yhdeksi “Uudesta maailman seitsemästä ihmeestä”
  • Jeju on toiminut vankilana sekä linnakkeena Japanista tulevia merirosvoja vastaan

Arvostele artikkeli:

10 2 0 0 0

Kommentit (0)

< >

Kommentit

Kommentoidaksesi sinun on ! Jos sinulla ei ole tunnusta, luo sellainen välittömästi.